Jytinää Eestissä: Päivä 3

Hyvää itsenäisyyspäivää, Viro! Tänään oli siis vapaapäivä, joten saatiin nukkua pitempään, peräti yhteentoista. Aamukahvin ja leivät syötyä ja muutaman setin kasibittistä läppärillä jälkeen päätin pistää tuulipuvun päälle ja lenkkarit jalkaan ja lähtee kiertelemään tätä oleskelukaupunkia. Tämä siis on pieni noin 16 000 ihmisen kaupunki noin 100 kilometriä tallinnasta ykköstietä pitkin itään, sellanen tunnin ajomatka henkilöautolla. Eräs opettaja ammattikoululta kuvaili tätä kaupunkia niin että tämä on kolmen kadun kaupunki, Tallinna, Narva ja Rohuaia. Lähdin kävelemään ekana keskustasta itään päin ja näkymä on perinteinen. Ränsistyneitä betonirakennuksia ja vanhoja, pieniä puisia taloja joka puolella. Tietenkin pitää sekin seikka ymmärtää että aikanaan maa on ollut neuvostoliiton tossun alla eikä täällä juurikaan olla vanhoja rakennuksia ehostettu. Muistuttaa ehkä hieman Viipuria. Yksi asia tietenkin mikä pisti silmään oli vanhojen rakennuksien pihassa uuden karheat autot. Bemaria, mersua, audia jne eikä yksikään auto ollut 1995-lukua vanhempi, jännää. Kävin samalla pyörähtämässä kaupungin länsipuolen, joka sitten oli siistimmän näköistä. Vanhoja rakennuksia sielläkin, mutta paljon siistimpiä. Uudisrakennuksia ei hirveästi täällä ole kuin ydinkeskustassa pari ostaria ja yksi kylpylähotelli. Asuinalue alkaa jo hahmottua hyvää vauhtia.

Kävelyn jälkeen palailin takaisin kämpille, Jani tuli myöhemmin omalta kävelyreissultaan. Hetken aikaa oltuani kävin nopeasti katsomassa toista ruokakauppaa. Tarkoituksena oli ostaa tiskiharja, jota meillä vielä ei ollut. Pyörin vartin muitten ostosten kanssa ympäri kauppaa ja toteamus oli, että täältä ei yhtä tiskiharjaa löydy. Iski täydellinen turhautuminen ja otin jonkun pesusienen, millä voi pyyhkiä lautaset ja haarukat ja veitset, ei tarvitse nuolla puhtaaksi. Kaupassa ollessani oli keli jälleen yllättänyt ja heittänyt armottoman vesisateen ja ankaran tuulen. Asuntolan pihassa oleva puukin sai kyytiä tuulen seurauksena. Nälän yllättäessä tehtiin eilisiä halpoja porsaan pihvejä jälleen. Ruvettiin hieman ahneeksi ja vetästiin kahet pihvit per naama. Nopealla laskelmalla paketissa oli kahdeksan pihviä ja kahden kilon paketti, joten pihvin koko oli suunnilleen 250 grammaa. Pelkkä syöminenkin kävi kunnon päälle kun otsaa ja selkää pitkin valui armoton hiki. Päivä alkaa olemaan pulkassa tätä myötä ja huomenna alkaa varsinainen työskentely. Klo. 8 reikäleipä, siispä oman alan hommiin! Ps. Jotta porukalle hahmottuu, millasessa kämpässä me oikein asutaan niin tässä on kanssa kuvia meidän miehekkäästä boxista