Päivä 17

"Synnytysten" täytteisen tiistai-illan myötä olikin aika hypätä keskiviikkoon. Olisi kieltämättä tehnyt jälleen mieli torkkua pitempään, mutta kolmen kahvikupin jälkeen lähti kroppakin mukaan. Täällä ollessa ollaan törmätty yhteen asiaan mitä löytää joittenkin autojen tuulilasista tai puskurista, vihreän värinen vaahterapuun lehti. Ensimmäisenä tulee mieleen onko täällä joku uskonlahko, joka kannattaa Kanadaa, mutta sitä se ei ollut. Se liittyy autokouluun. Täällä autokoulu käydään kahdessa vaiheessa, kuten myös suomessakin ennen kolmanteen vaihteeseen siirtymistä. Ensimmäisen vaiheen läpi saatuaan suorittaja saa ajokortin ja tämän kyseisen lappusen, mitä pitää pitää autossa ensimmäisen vuoden ajan kunnes ajaa toisen vaiheen. Lappunen antaa rajoitusta autoiluun samalla tavalla kuin maksiminopeus lätkä, sillä saa ajaa maksimissaan 90 km/h. Ihan kuten entisaikaan suomessakin annettiin kahdeksankympin lätkä ekalle vuodelle. Nopeella googlettelulla virossa ajetun ajokortin hinta on noin 600 - 800 euron välillä. Meidän mittapuulla se on erittäin halpa verrattuna meidän 2500 euron ajokortin hintaan. Kelatkaa, sanoi Arman omassa ohjelmassaankin. Koulun työskentelyn ohella tuli jälleen harrastettua lounaalla kulinarismia. Tällä kertaa saatiin maistaa jotain sellaista, mitä ei kotimaastaan löydä. Paikallisittain tämä ruoka lausutaan šašlõkk eli shashlik liha. Tämä on lähtöisin eteläisestä venäjältä, muistuttaa hiukan esimerkiksi kreikkalaista souvlakia tai turkin shish kebabia, vartaassa olevaa lihaa mutta paistotapa on erilainen. Kokeiltiin Armenialaistyylistä shashlikia, joka ei ole vartaassa olevaa vaan pihvi joka on valmistettu samalla tavalla. Voinen sanoa, että nälkä lähti samantien koko loppupäiväksi kun sellaisen vetäisi ääntään kohti, oli erittäin hyvää. Niin hyvää, että loppupäivä väsytti erittäin paljon.  Todennäköisesti ennen täältä lähtöä täytyy käydä samassa paikassa syömässä sama ruokasatsi, Suomessa ei tätä herkkua kovin helpolla löydy. Ruokapaikkoja löytyy täältä erittäin hyvin ja eri tyylisiä, joten jos tänne tulee eikä jaksa vaan pulikoida kylpylässä, niin ottaa töppöset alle ja lähtee kiertelee ruokamestoja. Parin päivän aikana on toinen koipi sen verran rasittunut ettei kehtaa pitkiä kävelylenkkejä tehdä, vaan antaa vielä tämän yön yli levätä. Katsotaan pääseekö huomisen kiireen jälkeen käppäilemään.

Seurattiin tuntia..

..takapenkillä

Pelattiin tetristä

Shashlik armenialaiseen tapaan