Jytinää Eestissä: Päivä 33

Perjantai aamu alkoi pienellä vitutuksella ihan oikeasti. Mikään ei voisi ärsyttää kuin törttöilevät kuskit liikenteessä. Matkalla koululle nähtiin oikea taidonnäyte. Toiseksi suoralle tielle, mikä vie tielle nähtiin kun joku volvokuski pistää tuhatta ja sataa meidän ohi. Okei siinä ei vielä mitään, mutta jännitys olikin siinä kun kyseinen kuski oli kääntymässä samaan suuntaan kuin me ja tämä V***n tunari kehtasi kiilata samaan suuntaan menevän auton eteen, mikä oli myöskin menossa koululle. Hyvä ettei vulvakuski halunnu kylkeään ruttuun. Ens kerralla jos nään tämän kyseisen vulvakuskin niin tulee todellakin kysyttyä missä on kortin hankkinu ja monta muutakin harkittua sanaa. Lainaten mielensä pahoittajaa minä niin mieleni pahoitin.. Koululla aamukahvi kupposen juotuaan alottelinkin työpäivää, Jani vietti vapaapäiväänsä. Päivä olikin leppoisa, testailin muutama päivä sitten kaapattua sitä lopullista imagea tietokoneesta ja se toimi. Hetkeä myöhemmin "mestari" soitti ja käski käymään toimistosihteerin tykönä kahtomassa sen tulostinta. Siinä vierähti jokunen tovi jolloin totesin loppuliseksi viaksi että tulostin on lopullisesti rikki. Rehellisestä vastauksesta sainkin palkkioksi ihan ikioman kahvimukin. Nyt kelpaa aamukahvia ryystää, kiitos siitä. Yritin katsella koulun sivulta päivän ruokaa tulkaten googlen translatella mikä on pikkpoiss, mutta vastaukseksi tulikin "pitkä poika". Oikeasti olikin paistettua perunaa ja lihapulla, siis yksikössä. Kämpille tultaessa Jani oli tekemässä lähtöään Tallinnaan viikonlopuksi. Nyt vietetään siis pari päivää ittekseen. Sillä välin Suomen puolelta tuli vähän ikävämpiä kirjeitä auton vakuutuksiin liittyen, mutta niistä en kerro enempää. Nyt on suunnitelmissa ottaa taas rennosti, maistella hieman kyykkyviiniä mikä onkin Vina Maipoa, Chileläistä punaviiniä mikä ei suomessa ole kyykkyviini ja laittaa suosikkimusiikkia soimaan taustalle. Katsotaan jaksanko kirjoitella huomenna, riippuu siitä tapahtuuko huomispäivänä mitään jännää. Hyvällä tuurilla kyllä.